Onko sosiaalisesta mediasta mihinkään?
13 Kommenttia March 23rd, 2010 sosiaalinen media
Edellisessä kirjoituksessa Sosiaalinen media on sarvikuonon hanurista, otin kantaa siihen miten sosiaalista media on hypetetty aivan liikaa ja miten siitä on yritetty luoda ratkaisua kaikkeen mahdolliseen, yrityksen sisäisestä viestinnästä aina tuotteiden markkinointiin. Kirjoitus ilmeisesti osui jossain määrin oikeaan, koska niin moni alalla työskentelevä henkilö päätti ottaa kantaa kirjoitukseen. Jottei blogi kuitenkaan menisi pelkäksi huuteluksi ja provosoinniksi, pitää ilmeisesti kertoa Oikea Totuus™ siitä mihin sosiaalinen media sitten oikein soveltuu. Olkaatten hyvät:
1. Keskusteluun
Sosiaalinen media on oiva väylä keskustelulle. Olen kirjoitellut aktiivisesti erilaisille foorumeille koko sen ajan kun olen verkossa pyörinyt, enkä kyllä huomaa suurta eroa Twittterin ja keskustelufoorumin välillä. Twitter on kuin koko maailmalle avoin keskustelufoorumi, jossa käyttäjät voivat luoda omia aihealueitaan. Facebookin ryhmät taas ovat eräänlaisia keskusteluväyliä, mutta niissä keskustelu harvoin pysyy millään lailla hedelmällisenä. Facebookissa kavereiden kanssa keskustelu on usein tiettyjen asioiden lyhyttä kommentointia, joka kestää muutaman viestin ja muutaman tunnin ajan, ennenkuin keskustelu häipyy. Näistä pienistä palasista muodostuu addiktoiva kokonaisuus, joka varmistaa keskustelun jatkumisen, vaikkakin eri aiheesta. Se onko Facebookin ja Twitterin tarjoama mahdollisuus kirjoittaa lyhyitä tekstejä parempi kuin foorumeiden pidempään selittelyyn kannustava kirjoitusmalli, on ihan jokaisen itse päätettävissä. Itse olen huomannut Twitterissä käytävät keskustelut vähän rajoittaviksi ja joudun purkamaan tuntojani tähän blogiin, etten jää niin kovin väärinymmärretyksi.
2. Tiedon hankintaan
Twitterissä ja Facebookissa on kyllä tietoa, mutta suurin osa siitä on turhaa hölinää. Parhaiten nämä verkostot toimivat silloin, kun on jokin ongelma ratkaistavana. Avun pyytäminen tuo yleensä nopeasti muutaman vastauksen, joista monet ovat jopa ihan päteviä ratkaisuja. Edellisen kirjoitukseni aiheuttaman keskustelun seurauksena olen saanut monia hyviä lähteitä kandia varten. Sosiaalisen median sivustot toimivat siis jossain määrin hakukoneina, joissa muut käyttäjät etsivät tietoa puolestasi. Sisältämänsä datan määrän vuoksi Facebook onkin merkitty joissakin kävijäseurantatilastoissa hakukoneeksi. Itsessään Facebookista ja Twitteristä löytyvä tieto ei kuitenkaan ole kovin informatiivista. “Hei menen nyt nukkumaan”, ei tuo kauheasti lisäarvoa kenellekkään.
3. Hypen, kohun ja buzzin luomiseen
Hyvät, hauskat ja mielenkiintoiset asiat leviävät sosiaalisessa mediassa vauhdilla. Kun saat lumipallon alulle, se pyörii itsestään eteenpäin. Jos pystyt ideoimaan tämänkaltaisia juttuja, niin sosiaalinen media on juuri sinun paikkasi. Toinen tyyli hoitaa asioita on brändätä itsestään jonkin alan asiantuntija kirjoittamalla omaan alaan liittyviä tilapäivityksiä ja linkkivinkkejä. Pian saatkin satoja seuraajia, jotka kaikki ihailevat lähettämiäsi seksikkäitä linkkejä.
Eli lyhyesti: Jos et halua keskustella, etsiä tietoa tai luoda hypeä, niin pysy poissa sosiaalisesta mediasta, se vain kuluttaa aikaasi turhaan! Keskity ydinosaamiseesi äläkä rönsyile.
Oletko sinä tai yrityksesi hyötyneet sosiaalisen median käytöstä millään lailla? Kaipailisin käytännön esimerkkejä, en mainospuheita.
13 Kommenttia
Sosiaalinen media käsitteenähän tarkoittaa yleisesti ihmisten vuorovaikutusta siihen soveltuvassa mediassa. Näin ollen keskustelufoorumit ja kahvipöytäkeskustelut ovat sosiaalisia medioita.
Voimmeko mitata onko Nokian kannattavaa tehdä miljoonien yhteistyösopimus Ferrarin kanssa? Nokia varmistaa kuitenkin näkyvyyden ja sosiaalisessa mediassa se pystyy olemaan vuorovaikutussuhteessa ihmisten kanssa. Pakko kuitenkin myöntää Facebookin ja Twitterin kaltaisten palveluiden soveltuvan ulkoistettuna investointina enemmän keskisuurille ja suueille yrityksille, koska pienet toimivat usein paikallisesti ja vakiasiakkaille. Poikkeuksia mahtuu tietysti mukaan kuten monet verkkokaupat.
Olen samaa mieltä, kommunikointiin, tiedon hankinta ja nimen nostamiseen sosiaalinen media on oiva apuväline. Bränditietoisuuden lisäämisen, brändi-imagon ja asenteiden muuttamisen lopputarkoitus on kuitenkin vaikuttaa positiivisesti myyntiin, joten kehottaisin organisaatioita punnitsemaan tarkoin, lähteäkö mukaan vai ei.
Homma kuitenkin vie aikaa ja kaikkihan me tiedämme, että aika on rahaa.
Hei Olli!
Onpa kiva lukea vähän kriittisempääkin näkökulmaan sosiaalisesta mediasta ja sen käyttötarpeesta. Lähes poikkeuksetta keskustelu sosiaalisesta mediasta on juuri tuota mainitsemaasi hypetystä.
Sinänsä minulla ei ole mitään sosiaalista mediaa vastaan ja käytän sitä itsekin. Kuitenkin uskon, että on vielä paljon tilanteita ja tapauksia, joissa vanhat konstit ovat paljon käyttökelpoisempia ja paremmin soveltuvia. Ei kaikkien yritysten (tai yksityishenkilöidenkään) tarvitse kerätä Audi Finlandin tavoin 50 000 ystävää, saati edes luoda Facebook-sivustoa. Varsinkin, jos ei oikein edes tiedä, mitä kaikilla niillä “ystävillä” sitten tekisi. Toki sosiaalinen media luo uusia hyödyntämismahdollisuuksia, mutta suunnitelmallisuutta vaatii tämäkin.
Itse erittelisin jaotteluusi tiedon hankinnan kohdalle toisten statusten ja linkkien seuraamisen. Jos onnistuu hankkimaan itselleen “oikeat” seurantakohteet esim. Twitteriin, löytää heidän tilapäivityksistään päivittäin mielenkiintoista luettavaa ja uusia ideoita. Siis jos tällaista kaipaa.
Aurinkoista kevättä!
Hanna-Kaisa
Me ollaan käytetty twitteriä yhtenä palaute/tuki/tiedotuskanavana. Käyttäjät joskus kysyvät apua tai kommentoivat ja pyrimme vastaamaan samaan tapaan kun kysyisi kysymyksen henkilökohtaisesti joltain meiltä.
Käyttäjät ovat yleensä aika tyytyväisiä jos saavat jonkun vastauksen ongelmiin tai kysymyksiin. Varsinaista asiakaspalvelua meillä ei vielä betassa ole, ja mielellään pidetään läheistä kontaktia käyttäjiin.
Facebookin fanisivut on vaikuttanut melko turhilta tähän mennessä.
Eemeli: Nokia kyllä varmasti laskee tuotto-odotuksen Ferrarin ja Nokian väliselle diilille. Se on varmasti suhteutettu myös muihin markkinointimuotoihin ja varmaan jopa ajettu testiryhmän läpi, jotta saadaan vähän mielipiteitä.
Marko: Myös brändiarvon tuoman myynnin voi mitata. Ainakin verkossa tapahtuvassa liiketoiminnassa saa helposti mitattua brändimainonnasta johtuvan konversion parannuksen.
Hanna-Kaisa: Aika samoilla linjoilla siis mennään
.
Karri: Teillä on hyvä tilanne, kun teidän tuotteiden käyttäjät on aika lailla samaa kohderyhmää kuin twitterin keskimääräinen käyttäjä. Teille se on siis täsmälleen oikea paikka. Tällaisia case-esimerkkejä haluaisin kuulla lisää.
Onpa mahtavia esimerkkejä, päästään siten kerrankin puhumaan omaa hiekkalaatikkoamme isommista pelureista kuten Nokiasta ja Ferrarista!
Jos sosiaalisesta mediasta ei muuta hyötyä ole, on siitä ainakin apua hakukonenäkyvyyteen ja jossain tapauksessa oman sivuston optimointiin linkittävien sisältöjen kautta.
Kirjaani kirjoitellessa määrittelin kolme osallistumisen tasoa, joista alin on itseilmaisija, joka ei siis käytä sosiaalista media keskusteluun vaan oman näkyvyytensä parantamiseen. Hän myös käyttää lähinnä sellaisia palveluja, missä näkyvyyshyödyt korostuvat ja keskustelut ovat vähäisempiä.
Tässä käsittelit lähinnä FB:tä ja Twitteriä, jotka ovat niitä sivustoja, joissa oma osallistumisen taso täytyy olla korkeampi, että tosiaankin pystyy, ja haluaa, pitämään yllä keskustelua ja aloittamaan uusia.
Tapahtuu sisällön luominen sitten keskustelujen kautta tai yksisuuntaisella julkaisuasenteella, on sisällön oltava arvokasta ja lukijoita hyödyttävää, ei markkinointi-/myyntitekstiä(videoa).
Oman sivun nostaminen hakusanoilla kärkeen on helpompaa kuin Facebook tai Twitter-sivun. Jos blogit lasketaan osaksi sosiaalista mediaa, niin sittenhän tuo pitää paikkansa, mutta samalla sosiaalinen media menettää olemustaan.
Facebook ja Twitter eivät jaa linkkimehua, joten sen kannalta niistä ei ole mitään hyötyä hakukoneoptimoinnissa.
Monet uskovat, että hakukoneet tulevat tulevaisuudessa ottamaan yhä selkeämmin tuloksiin mukaan FB:n ja Twitterin (Bing ja Google ovat jo tätä testanneet), mutta ainakin tällä hetkellä yksittäiset viestit ovat niin turhia, ettei niistä saa mitään järkevää informaatiota.
SoMe on henk koht. Koska se on niin laaja käsite niin jokainen pystyy hyödyntämään sitä vain osittain. Siksi turhautuminen on ihan ymmärrettävää kun joku hypetetty asia ei sovikkaan toisen mieltymyksiin. Yrityksissä on sama asia, ei kaikki frimat voi lähteä Twitteriin nolaamatta itseään.
Kiinnostavaa luettavaa, opiskelemme juuri sosiaalisesta mediasta Haagassa
Hauska esimerkki tietoviikossa: http://www.tietoviikko.fi/tividuunit/article385859.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-26032010
Facebookin kautta huvin vuoksi yksityishenkilö luo positiivista kuvaa ctymarketin myyjästä.
Tällaiset mikro-ilmiöit sopivat Markon kuvaukseen sosiaalisen median käytöstä “kommunikointiin, tiedon hankintaan ja nimen nostamiseen.”.
Kyseisessä jutussa on selkeästi arkielämän ilmiö tai asia nostettu jalustalle sosiaalisessa mediassa, mikä herättää luonnollisesti keskustelua aiheesta ilmiön koskettaessa käyttäjiä (ja vielä positiivisesti). Näissä ilmiöissä brandin nimen vaalijoiden tulee olla tarkkana, miten suhtautua keskusteluun ja ohjata sen suuntaa.
Kun ilmiö heijastetaan yksittäiseen henkilöön ison korporaation sijaan, on yksittäisillä käyttäjillä paljon korkeampi kynnys alkaa hakkumalla hakukkua kohdetta. Vastakohta löytyy nestlen facebook-sivusta, mikä keräsi paljon negatiivista huomiota sensuuristaan ja koko ilmiöllä oli uutisoinnissa negatiivissävytteinen kuva.
Kiitos linkistä Ukko. Mukava tarina joka rikkoo ennakkoluuloja aika monesta asiasta.
Tällaiset mikroilmiöt varmasti nousevat facebookin avulla esille. Toinen hauska esimerkki on http://www.facebook.com/group.php?gid=101714413200205&ref=ts Jossa tehdään pilkkaa maahanmuuttokriitikoista.
Tällaiset ilmiöt nousevat kuitenkin juuri yksityishenkilöiden omista lähtökohdista ja niiden masinointi yrityksen asioita ajavaksi on todella vaikeaa. Verkossa huijarit huomataan heti.
Masinointi on kyllä hyvin haastavaa, joissain tapauksissa jopa mahdotonta mutta suuret muutokset pitää aloittaa pienistä teoista.
Sopivan falskilla ja humoristisella asenteella varustetut kampanjat saavuttavat verkossa myös huomiota – tosin hyvin usein vain yksipuolisen viestinnän muodossa (hyvä esimerkki dieselin erinomaiset videokampanjat).
Hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset viraalikampanjat, mitkä leviävät verkossa kulovalkean tavoin. Tällaisiin kampanjoihin harvoin yhdistetään minkään asteisia sosiaalisia elementtejä vaikka se olisi mahdollista.
Youtubekin toimii passiivisen sosiaalisen median kärkenä käyttäjämäärissä. Videoihin on helppo tehdä linkityksiä sivuston sisällä ja tarjota käyttäjille vaihtoehtoja mitä linkkiä klikata, jos videossa tarjotaan mahdollisuuksia valintojen tekemiseen. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä. Videoiden avulla toteutettuun interaktiivisuuteen voi kuitenkin tutustua seuraavan pätkän kautta: http://www.youtube.com/watch?v=qjNsqPxO2Ws
Oikein käytettynä tämä on jo osaltaan vuorovaikutteista keskustelua, mutta silti vahvasti yksisuuntaista, kun videon tekijä tarjoaa vaihtoehdot.
Silti tällainenkin viestinnällinen mahdollisuus eri vaihtoehtojen valinnassa on hyvin aliarvioitu ominaisuus youtuben kaltaisessa palvelussa. Selkeä A/B – testaus videopalvelun kautta ei voisi markkinoijalle olla mitä helpoin toimenpide. Onko muilla tietoa ominaisuuden jalostamisessa markkinointiviestinnässä ja sen kehittämisessä?
Jätä kommentti