Sopivan falskilla ja humoristisella asenteella varustetut kampanjat saavuttavat verkossa myös huomiota – tosin hyvin usein vain yksipuolisen viestinnän muodossa (hyvä esimerkki dieselin erinomaiset videokampanjat).

Hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset viraalikampanjat, mitkä leviävät verkossa kulovalkean tavoin. Tällaisiin kampanjoihin harvoin yhdistetään minkään asteisia sosiaalisia elementtejä vaikka se olisi mahdollista.

Youtubekin toimii passiivisen sosiaalisen median kärkenä käyttäjämäärissä. Videoihin on helppo tehdä linkityksiä sivuston sisällä ja tarjota käyttäjille vaihtoehtoja mitä linkkiä klikata, jos videossa tarjotaan mahdollisuuksia valintojen tekemiseen. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä. Videoiden avulla toteutettuun interaktiivisuuteen voi kuitenkin tutustua seuraavan pätkän kautta: http://www.youtube.com/watch?v=qjNsqPxO2Ws

Oikein käytettynä tämä on jo osaltaan vuorovaikutteista keskustelua, mutta silti vahvasti yksisuuntaista, kun videon tekijä tarjoaa vaihtoehdot.

Silti tällainenkin viestinnällinen mahdollisuus eri vaihtoehtojen valinnassa on hyvin aliarvioitu ominaisuus youtuben kaltaisessa palvelussa. Selkeä A/B – testaus videopalvelun kautta ei voisi markkinoijalle olla mitä helpoin toimenpide. Onko muilla tietoa ominaisuuden jalostamisessa markkinointiviestinnässä ja sen kehittämisessä?

Tällaiset mikroilmiöt varmasti nousevat facebookin avulla esille. Toinen hauska esimerkki on http://www.facebook.com/group.php?gid=101714413200205&ref=ts Jossa tehdään pilkkaa maahanmuuttokriitikoista.

Tällaiset ilmiöt nousevat kuitenkin juuri yksityishenkilöiden omista lähtökohdista ja niiden masinointi yrityksen asioita ajavaksi on todella vaikeaa. Verkossa huijarit huomataan heti.

Tällaiset mikro-ilmiöit sopivat Markon kuvaukseen sosiaalisen median käytöstä “kommunikointiin, tiedon hankintaan ja nimen nostamiseen.”.

Kyseisessä jutussa on selkeästi arkielämän ilmiö tai asia nostettu jalustalle sosiaalisessa mediassa, mikä herättää luonnollisesti keskustelua aiheesta ilmiön koskettaessa käyttäjiä (ja vielä positiivisesti). Näissä ilmiöissä brandin nimen vaalijoiden tulee olla tarkkana, miten suhtautua keskusteluun ja ohjata sen suuntaa.

Kun ilmiö heijastetaan yksittäiseen henkilöön ison korporaation sijaan, on yksittäisillä käyttäjillä paljon korkeampi kynnys alkaa hakkumalla hakukkua kohdetta. Vastakohta löytyy nestlen facebook-sivusta, mikä keräsi paljon negatiivista huomiota sensuuristaan ja koko ilmiöllä oli uutisoinnissa negatiivissävytteinen kuva.

Facebook ja Twitter eivät jaa linkkimehua, joten sen kannalta niistä ei ole mitään hyötyä hakukoneoptimoinnissa.

Monet uskovat, että hakukoneet tulevat tulevaisuudessa ottamaan yhä selkeämmin tuloksiin mukaan FB:n ja Twitterin (Bing ja Google ovat jo tätä testanneet), mutta ainakin tällä hetkellä yksittäiset viestit ovat niin turhia, ettei niistä saa mitään järkevää informaatiota.

Kirjaani kirjoitellessa määrittelin kolme osallistumisen tasoa, joista alin on itseilmaisija, joka ei siis käytä sosiaalista media keskusteluun vaan oman näkyvyytensä parantamiseen. Hän myös käyttää lähinnä sellaisia palveluja, missä näkyvyyshyödyt korostuvat ja keskustelut ovat vähäisempiä.

Tässä käsittelit lähinnä FB:tä ja Twitteriä, jotka ovat niitä sivustoja, joissa oma osallistumisen taso täytyy olla korkeampi, että tosiaankin pystyy, ja haluaa, pitämään yllä keskustelua ja aloittamaan uusia.

Tapahtuu sisällön luominen sitten keskustelujen kautta tai yksisuuntaisella julkaisuasenteella, on sisällön oltava arvokasta ja lukijoita hyödyttävää, ei markkinointi-/myyntitekstiä(videoa).

Marko: Myös brändiarvon tuoman myynnin voi mitata. Ainakin verkossa tapahtuvassa liiketoiminnassa saa helposti mitattua brändimainonnasta johtuvan konversion parannuksen.

Hanna-Kaisa: Aika samoilla linjoilla siis mennään .

Karri: Teillä on hyvä tilanne, kun teidän tuotteiden käyttäjät on aika lailla samaa kohderyhmää kuin twitterin keskimääräinen käyttäjä. Teille se on siis täsmälleen oikea paikka. Tällaisia case-esimerkkejä haluaisin kuulla lisää.

Käyttäjät ovat yleensä aika tyytyväisiä jos saavat jonkun vastauksen ongelmiin tai kysymyksiin. Varsinaista asiakaspalvelua meillä ei vielä betassa ole, ja mielellään pidetään läheistä kontaktia käyttäjiin.

Facebookin fanisivut on vaikuttanut melko turhilta tähän mennessä.