Kävin osallistumassa SomeTime 2010-tapahtumaan. Tapahtuma oli jossain määrin hyvin samankaltainen kuin WAA:n Web Analytics Wednesday. Eli tapahtuman hyödyllisen informaation määrä ei ollut kovin suurta. Toisteltiin läpi vanhoja perusteita, eikä kauheasti edetty minnekkään kovin syvälliseen pohdintaan.

Pidin itse Pecha Kucha-esityksen tuloksellisesta sosiaalisesta mediasta. Ideana siis se, että sosiaalisen median hyötyjä pitää pystyä mittaamaan.

Olen omaan panokseeni tyytyväinen, vaikka esitys taisikin mennä vähän turhan nopealla temmolla. Suurin osa jälkeenpäin kommentoineista ihmisistä kuitenkin kertoi ymmärtäneensä pointin, ettei 100 000 Facebook-fanista ole mitään hyötyä, jos vain viisi osallistuu aktiivisest sivun kommentointiin tai muihin toimintoihin. Julkaisen tuon kyseisen esityksen myös täällä, kunhan saan siihen puheen nauhoitettua mukaan.

Tapahtuma alkoi Heikki Hallantien puheella jota seurasi Helsinki Mobile Phone Orchestran kummallinen taide-esitys, joka oli näin aikaselle aamulle ehkä vähän liikaa. Pitäisi joskus nähdä kyseinen show illalla ja vähän paremmassa ympäristössä, niin se varmaan avautuisi paremmin.

Tapahtuman Keynote-puhuja oli Amerikan Guru Katja Presnal, joka esiintymisestä huomasi, että hän on tottunut puhuja joka osaa ottaa yleisönsä hyvin mukaan esitykseen. Social Media “On the Go”-esityksen sisältö ei kuitenkaan ihan täysin vakuuttanut minua. Esityksen karuimpia pointteja oli se, että tulevaisuudessa ihmiset enää tule vierailuille toistensa koteihin ja soittamiseenkin pitää pyytää erikseen lupa tekstiviestillä. Itse olen täysin päinvastaista mieltä.

Uskon, että ihmiset rupeavat kaiken aikaa arvostamaan oikeita kontakteja ja tapaamisia yhä enemmän, kun esimerkiksi työelämässä niin monet asiat hoidetaan netin ja puhelimen välityksellä. Onhan itse SomeTime tapahtumakin hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset jotka ovat netissä tutustuneet toisiinsa tahtovat päästä tapaamaan toisensa myös livenä.

Netin käytön siirtymisestä yhä mobiilimpiin laitteisiin olen kyllä samaa mieltä puhujan kanssa.

Pecha Kucha -esityksistä mieleenpainuvin oli Eero “Rautasilta” Leppäsen kertomus. Näin aktiivista lavaesiintymistä oli mukava seurata. Eivätpä muutkaan esitykset missään nimessä huonoja olleet. Oman esityksen jännittäminen vaan ehkä esti keskittymästä niihin täysillä.

Esitysten jälkeen oli aikaa nauttia ruuasta ja verkostoitua. Verkostoitumista varten oli jaettu kolme kysymystä joihin piti hankkia vastaukset. Lisäksi järjestettiin kisa, jonka tarkoituksena oli hankkia mahdollisimman monta käyntikorttia. En kauheasti tykkää tästä ideasta, koska sen myötä mielenkiintoiset ihmiset joiden kanssa olisi mielellään keskustellut pidempäänkin, kiiruhtivat ympääriinsä ihmiseltä toiselle. Onneksi sentään muutaman ihmisen kanssa kerkesi juttelemaan vähän enemmänkin.

Ennen tapahtuman päättymistä käytiin vielä Kalamalja-idealla keskustelu jossa jokainen halukas pääsi kertomaan omista tähtihetkistä sosiaalisessa mediassa. Tämä formaatti tuntui myös toimivalta ja nosti esiin monia erinomaisia ideoita ja kokemuksia, joita ei aikaisemmin päivällä oltu keritty käydä läpi.

Kun virallinen osuus päättyi, lähti osa porukasta risteilemään ja osa jatkamaan iltaa Omenapuuhun. Ennen omenapuuta vielä joimme vielä pienet pussikaljat ja skumpat Kiasman edessä (!). Omenapuussa istuimme Teemu Jokisen ja Henry Ahlavuon kanssa omassa pöydässä ja keskustelu siirtyi varsin nopeasti yleisen nettiliiketoiminnan kautta rahan merkitykseen elämässä. Tässä vaiheessa kävi selväksi, että Sosiaalisen median osalta ilta oli pulkassa ja oli aika siirtyä kohti uusia haasteita.

Kaiken kaikkiaan mukava verkostoitumispäivä.

Tästä mukavasta päivästä ovat kirjoittaneet myös jo:

Jos joku puuttuu listasta, niin pistähän kommentoiden!

Kuva: ConnectIrmeli.